zho/eng/fin/jpn/kin/kor/mon/spa/vie
在不断变化的儿童与家庭福利中运用“环绕式支持”
1、前言
在上一篇文章中，我将田原真人先生提出的“从对现有系统的‘违和感’中诞生的新叙事推动新系统的生成”这一循环，套用于儿童与家庭支持的变化，并结合了自己的经验。本次，我将介绍一种能够回应这种变化的具体支持方法——“环绕式支持（Wraparound）”，并分享其在日本的实践历程。
2、环绕式支持的概要
环绕式支持起源于美国，是一种旨在以社区为基础，全面支持有困难的儿童、青少年及其家庭的方法。所谓“环绕式”，是一个新造词，意在表达“将儿童、青少年和家庭包裹起来”的意象。其诞生背景在于反思长期生活在机构或医院中的儿童和青少年结局不佳的问题，因此强调以社区为基盘的支持。如今，它已被应用于儿童福利、心理健康、少年司法、教育等多个领域。
环绕式支持的核心，是以当事人——儿童和家庭为中心，组成包括多机构的专业人员，以及亲属、朋友、社区中家庭认可的成员在内的支持团队，并定期召开会议。之所以不仅纳入正式的专业人员，还要纳入家庭自然联系的“非正式（自然）关系”人士，是因为在专业人员的服务结束后，家庭的生活仍要在社区中持续。儿童的成长并非仅靠家庭，而是在与周围各种人的交往中进行，因此必须重视社区文化和联系。
在团队中，照护协调员负责团队的构建与会议的统筹；青年支持者陪伴儿童或青年；家庭支持者陪伴家长，以自身的类似经验去共情并协助他们在会议中发声。三者紧密合作，共同推动过程。
支持的起点是向当事人提出的第一个问题：“你希望成为怎样的家庭？”当事人的愿景成为团队的“北极星”，所有成员据此确认方向，并明确要共同解决的课题。团队基于当事人的优势和需求制定计划，不仅使用现有的服务，还要结合文化和地域特性，灵活设计个别化方案。随后团队各司其职，并定期反思、修正。一个环绕式支持的周期约为1至2年，随着进程推进，会议间隔逐渐拉长，直至准备终结。其目的不是避免问题，而是培养即便问题发生，也能找到合适人选联系并应对的能力。
3、日本的展开
作者在了解到环绕式支持的理念后，意识到这正是日本儿童与家庭支持现场所需要的。然而，刚打算赴美学习时，便遇上新冠疫情。取而代之的是，2021年春天，作者与17名有兴趣的地方政府职员、机构和民间团体工作人员，通过线上参加了美国培训机构为期三个月的“照护协调员培训”。之后，他们各自在一线尝试导入环绕式支持，并不断交流与反思。
在培训中，讲师曾问：“如果你们所支持的家庭是一辆车，那么驾驶座上是谁？”许多人想象的是自己在开车，家人坐在车里。也就是说，他们潜意识中是由支援者来决定方向，而非当事家庭。这个问题让人深刻体会到“当事人主体”的重要性。此后，有学员提出戴上“环绕式支持的眼镜”去回顾实践，并在对话中不断积累发现。2021年夏，作者等成立了一般社团法人ALLOUND，并于2023年开始在日本举办“照护协调员培训”，同时支持现场的模式实践。成果逐渐显现，例如有的案例中，预备从机构接回的儿童与家庭的对话增加，社区形成了支持团体；有的长年不登校的青年，在陪伴下逐渐积蓄能量，开始找到兴趣与方向，最终实现了兼职就业。一位社会工作者说：“环绕式支持比以往的方式更费时，但因为看得到成果，反而不觉得累。”
4、结语
目前，参与环绕式支持的地方自治体和团体正在逐渐增加。下一步目标是培养更多同伴支持者，加强与专业职的合作，吸纳更多来自社区的自然支持者，扩大区域性的支援网络。通过环绕式支持，作者期望构建一个“大家共同育儿”的支持性社区社会。
参考：
一般社团法人ALLOUND https://allound.org/
川松亮・久保樹里 他編『日本の児童相談所 子ども家庭支援の現在・過去・未来』（2022）明石書店
久保樹里
日本福祉大学教員・一般社団法人ALLOUND代表理事。2017年起接触环绕式支持，并积极推动其在儿童家庭支援现场的导入，以开展当事人主体的支持。
Applying Wraparound in Evolving Child and Family Welfare
1. Introduction
In the previous article, I described my experience of applying Masato Tahara’s concept of a cycle—where narratives emerging from “discomfort” with existing systems lead to the creation of new systems—to changes in child and family support. This time, I will introduce a concrete approach to meet these changes: Wraparound, and share the path toward its implementation in Japan.
2. Overview of Wraparound
Wraparound is a comprehensive, community-based approach that originated in the United States to support children, youth, and families facing challenges. The term “Wraparound” was coined to evoke the image of encircling and embracing children, youth, and families. It emerged as a response to the poor outcomes of children and youth who had spent long periods in institutions or hospitals, shifting focus toward community-based care. Today, Wraparound is used in child welfare, mental health, juvenile justice, and education.
At its core, Wraparound centers on the child and family as the main actors. A team of professionals from multiple agencies, along with relatives, friends, and community members approved by the family, meets regularly to coordinate support. The inclusion of “natural” supports—informal relationships with people connected to the family—ensures continuity after professional services end. Children grow not only through family ties but also through connections with many others, making community culture and relationships essential.
The care coordinator builds and oversees the team and facilitates meetings. Youth supporters stand beside the children or youth, and family supporters accompany the parents, drawing on their own lived experiences to help participants speak up. The three roles work in close collaboration.
The first question posed to the family is: “What kind of family do you want to be?” This vision serves as the team’s North Star, guiding the direction of support. Together, the team identifies goals, plans support tailored to the family’s strengths, needs, culture, and local context, and carries out the plan. Members reflect and adjust as needed. A Wraparound process generally lasts 1–2 years. Over time, meetings are spaced further apart in preparation for closure. The ultimate goal is not to prevent all problems, but to strengthen the capacity to respond effectively when issues arise.
3. Development in Japan
Recognizing the relevance of Wraparound to Japan’s child and family support system, I set out to introduce it domestically. The COVID-19 pandemic prevented travel to the U.S., but in spring 2021, I and 17 professionals from municipalities, facilities, and NGOs completed a three-month online training for care coordinators offered by a U.S. organization. Each participant then began applying Wraparound in their respective fields.
The training highlighted the principle of “client-driven support.” One instructor asked, “If the family you support is a car, who is in the driver’s seat?” Many imagined themselves driving, with the family as passengers—an unintentional but revealing example of professionals directing families rather than enabling them to steer. This prompted a deeper understanding of client-centered practice. One trainee suggested using “Wraparound lenses” to reflect on practice, and dialogue sessions were continued to share insights.
In summer 2021, we established the general incorporated association ALLOUND and launched Japanese care coordinator training in 2023, alongside supporting model implementations. These pilots yielded promising results: families began communicating more, local supporters rallied around reunifications, and withdrawn youth regained energy, discovered new interests, and even started part-time work. A social worker remarked, “Wraparound takes more time than traditional methods, but the visible results make it strangely energizing.”
4. Conclusion
Municipalities and organizations adopting Wraparound are gradually increasing. The next step is to train peer supporters, enhance collaboration with professionals, expand natural community supports, and strengthen local networks. Through Wraparound, we aim to build supportive communities where child-rearing is a shared responsibility.
Reference:
General Incorporated Association ALLOUND: https://allound.org/
Ryo Kawamatsu & Juri Kubo (eds.), Japan’s Child Guidance Centers: The Present, Past, and Future of Child and Family Support (2022), Akashi Shoten.
Juri Kubo
Professor, Japan Welfare University; Representative Director, ALLOUND. Since 2017, she has been introducing Wraparound into child and family support settings in Japan to promote client-centered practice.
Muuttuvassa lapsi- ja perhehuollossa Wraparound-mallin hyödyntäminen
1. Johdanto
Edellisessä artikkelissa sovelsin Masato Taharan ajatusta syklistä, jossa “epämukavuuden” kokemuksesta syntynyt narratiivi synnyttää uuden järjestelmän, lasten ja perheiden tukemisen muutokseen. Tässä artikkelissa esittelen konkreettisen menetelmän näiden muutosten kohtaamiseen: Wraparound-mallin, sekä sen käyttöönoton etenemisen Japanissa.
2. Wraparoundin yleiskuvaus
Wraparound on Yhdysvalloissa kehitetty kokonaisvaltainen, yhteisöpohjainen lähestymistapa lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen, jotka kohtaavat vaikeuksia. Termi “Wraparound” on luotu kuvaamaan lasten ja perheiden “ympärille kietoutumista”. Taustalla on havainto siitä, että pitkään laitoksissa tai sairaaloissa eläneiden lasten ennusteet olivat huonoja. Siksi alettiin painottaa yhteisölähtöistä tukea, jota hyödynnetään nykyään lastensuojelussa, mielenterveyspalveluissa, nuorisorikollisuuden ehkäisyssä ja koulutuksessa.
Mallissa lapsi ja perhe ovat keskiössä. Moniammatillinen tiimi, johon kuuluu virallisten ammattilaisten lisäksi sukulaisia, ystäviä ja yhteisön jäseniä, tapaa säännöllisesti suunnitellakseen ja arvioidakseen tukea. Tiimiin otetaan mukaan myös “luonnollisia” tukijoita, jotta perheen arki jatkuisi yhteisössä myös ammattilaisten poistuttua. Lapsen kasvu tapahtuu vuorovaikutuksessa monien ihmisten kanssa, joten yhteisön kulttuuri ja suhteet ovat keskeisiä.
Tiimin rakentamisesta ja kokousten fasilitoinnista vastaa koordinaattori. Nuorisotukihenkilö tukee lasta tai nuorta, perhetukihenkilö vanhempia, hyödyntäen omia kokemuksiaan, jotta perhe saisi äänensä kuuluviin. Nämä kolme roolia tekevät tiivistä yhteistyötä.
Ensimmäinen kysymys perheelle on: “Millainen perhe haluatte olla?” Tämä visio toimii tiimin suunnannäyttäjänä. Sen pohjalta asetetaan tavoitteet, laaditaan suunnitelma perheen vahvuuksien, tarpeiden, kulttuurin ja paikallisuuden huomioimiseksi. Tiimi toteuttaa suunnitelmaa, arvioi ja korjaa sitä. Yleensä prosessi kestää 1–2 vuotta, ja loppua kohden kokouksia harvennetaan. Tavoitteena ei ole estää ongelmia, vaan vahvistaa kykyä toimia, kun niitä ilmenee.
3. Käyttöönotto Japanissa
Kirjoittaja halusi tuoda Wraparoundin Japaniin, koska näki sen tarpeelliseksi lasten ja perheiden tukityössä. COVID-19-pandemia esti matkustamisen, mutta keväällä 2021 hän osallistui yhdessä 17 muun ammattilaisen kanssa kolmen kuukauden verkkokoulutukseen Yhdysvaltain organisaation järjestämänä. Sen jälkeen he alkoivat soveltaa mallia käytännössä.
Koulutus korosti perhelähtöisyyttä. Kouluttaja kysyi: “Jos perhe on auto, kuka istuu kuskin paikalla?” Useimmat näkivät itsensä kuljettajina ja perheen matkustajina. Tämä havainnollisti, kuinka usein ammattilaiset vievät perheitä omaan suuntaansa. Keskustelu sai osallistujat ymmärtämään paremmin perhekeskeisen lähestymistavan merkityksen. Yksi osallistuja ehdotti “Wraparound-silmälasien” käyttämistä käytäntöjen tarkasteluun, ja reflektoivia keskusteluja jatkettiin.
Kesällä 2021 perustettiin yleishyödyllinen yhdistys ALLOUND, joka vuonna 2023 aloitti koordinaattorien koulutuksen Japanissa ja tukee mallin kokeiluja käytännön kentällä. Tulokset ovat lupaavia: perheiden vuorovaikutus lisääntyi, yhteisö tuki lasten kotiinpaluuta, ja syrjään vetäytyneet nuoret löysivät energiaa ja kiinnostuksen kohteita, mikä johti osa-aikatyöhön. Eräs sosiaalityöntekijä totesi: “Wraparound vie enemmän aikaa, mutta koska tulokset näkyvät, se ei tunnu väsyttävältä.”
4. Loppusanat
Yhä useammat kunnat ja järjestöt ottavat Wraparoundin käyttöön. Seuraava tavoite on vertaistukijoiden kouluttaminen, ammattilaisten kanssa tehtävän yhteistyön vahvistaminen sekä luonnollisten tukiverkostojen laajentaminen. Wraparoundin avulla pyritään rakentamaan yhteisöjä, joissa lasten kasvatus on kaikkien yhteinen tehtävä.
Lähteet:
ALLOUND: https://allound.org/
Ryo Kawamatsu & Juri Kubo (toim.), Japanin lastensuojelukeskukset: lasten ja perheiden tuen nykyisyys, menneisyys ja tulevaisuus (2022), Akashi Shoten.
Juri Kubo
Japanin hyvinvointiyliopiston professori, ALLOUND-yhdistyksen edustava johtaja. Vuodesta 2017 hän on tuonut Wraparoundia Japanin lapsi- ja perhetyöhön edistääkseen perhelähtöistä tukea.